Otsikon lausahdus on pyörinyt pitkään mielessäni ja nyt minulle tuli tilaisuus käyttää sitä. Edessämme on portti kohti seuraavaa askelta eteenpäin, kun puhutaan muovien uusiokäytöstä. Toteutimme nopeassa aikataulussa projektin, jossa 3D-tulostustustuotannon valmistusraaka-aineena käytimme kierrätetystä polypropeenista Fortum Circo -tuotenimellä kehitettyä materiaalia. Materiaalia ei oltu aiemmin valmistettu 3D-tulostamalla. Mehustelin ajatusta. Materiaali on aiemmassa muodossa ollessaan valmistettu lähellä, kulutettu lähellä ja nyt se päätyi kierrätyksen kautta uudelleen kiertoon. Onko tämä nyt sitä paikallista valmistusta kiertotalouden teemalla?
TBWA Helsingin toteuttama mainoskampanja otti hyvin tuulta alleen. Vallitsevan pandemian torjuntaan hygienian kautta ajateltu oven avaamista helpottava kahva “vipu”, on hyvin osuva tuote Fortumin kierrätysmateriaalin tunnettavuuden parantamiseksi.
Jopa Reuters kävi tekemässä jutun asiakastestaukseen lähetetyistä kahvoista.
Fortum Circo® -kierrätysmuovi
Isossa kuvassa materiaalia voi nimittää vastuulliseksi vaihtoehdoksi neitseelliselle muoville. Materiaali valmistetaan kotitalouksien muovipakkausjätteestä. Meillä suomalaisilla materiaalin valmistukseen soveltuvaa materiaalia menee vielä suuret määrät kaatopaikalle. Tutkimuksien mukaan olemme Euroopan huonoin kierrättäjä.
Muovipakkausten kierrätys Euroopassa – kiertotaloustutkija Petteri Ylen, VTT
Kierrätysmuovin valmistuksessa raaka-aineen keräys ja materiaalien lajittelu on tärkeää, jotta tuotantoon päätyvä materiaali on valmistukseen soveltuvaa. Materiaalia on nyt saataville HDPE-, LDPE- ja PP-granulaattina. Fortum Circo -materiaalia ollaan tuomassa osaksi olemassa olevia tuotantoprosesseja.
Nyt kriisin aikana teema on ollut talouden nostaminen vastuullisesti jaloilleen mahdollisimman pienillä ympäristövaurioilla. Isojen pitää näyttää suunta, jotta pienet voivat seurata perässä. Nopeasti liikeelle lähteneessä muutoksessa on mukana kaikki palapelit. Tuskin mikään totuttu pysyy ennallaan, eikä paluuta vanhaan ole.
Itämerihaasteen nopeat kokeilut ideointikilpailu
Nyt Helsingin kaupunki on lahjoittanut 50 000 euroa Itämerihaasteen nopeisiin kokeiluihin. Tällä lahjoituksella Itämerihaaste ostaa 1000-8000 euron arvoisia ideoita, jotka tuovat uusia ja innovatiivisia ratkaisuja tai palveluita Itämeren suojelemiseksi muoviroskalta.
Ideointikilpailussa etsitään ratkaisuja ja palveluita, jotka
- ehkäisevät muoviroskan päätymistä ranta-alueille ja meriympäristöön
- vähentävät muoviroskan määrää ranta-alueilla ja meriympäristössä
- edistävät merestä kerätyn muoviroskan uusiokäyttöä
- lisäävät tietoisuutta Itämeren roskaantumisesta ja osallistavat toimimaan Itämeren suojelemiseksi
Tutustu http://www.itamerihaaste.net/nopeat_kokeilut
Määrä korvaa laadun
Muovin kulutuksen on ennustettu kasvavan vielä tällä vuosikymmenellä räjähdysmäisesti. Kulutuksen odotetaan kehittyvän kuitenkin vastuullisemmaksi kun ympäristöteemat nousevat entistä enemmän pinnalle. Lopulta yhdeksi kulutusyhteiskuntamme uusimmista trendeistä on tulevaisuudentutkijoiden mukaan nousemassa itsensä noloksi tunteminen tavaroiden omistamisen seurauksena. Eteenpäin katsottuna muutokset vaikuttavat kaukaisilta, mutta taaksepäin vilkaistuna niitä tuskin huomaa.
Homo sapiensin käyttäytymiselle on tyypillistä tehdä hankintoja, joiden tahtomaton tarkoitusperä on liikkuminen massan mukana, tuntea yhteenkuuluvuutta, miellyttää muita. Kertakäyttömuoti ja kulutushysteriat ovat tästä ilmentymiä. Lidlin lenkkarit. Vessapaperihysteria. Ennen oli sentään jojot.
Juhani Seppänen kuvaa kirjassaan “Hullu työtä tekee” hyvin ajatustaan kulutusyhteiskunnan syntymisestä. Ajatuksen yhdeksi keskeisistä sisällöistä on kehkeytynyt auto. Auto mahdollistaa työn ja työ auton. Auto on suurin turhamaisuuden osoitus, jonka vaihtamisen yleisimpiä syitä on naapuri. Jossain vaiheessa naapurilla on aina parempi. Ihminen hankkii itselleen asioita toisten takia ja on valmis säästämään elämän peruspilareista. Juoksemaan kylän halvimman leivän perässä. Mikä tässä sitten on lopulta tärkeää?
Korona pandemia on saanut ajattelemaan. Kävin vaatekaupassa. Se oli kiinni. Ostan verkosta.
Edellisessä blogissani mietin mitä on muuttunut ja nyt ajattelin jatkaa teemalla.
Ruokakauppojen kotiinkuljetus – Ruokakauppojen kotiinkuljetus on ollut jo pitkään mahdollista. Kauppiaat ja suuret päivittäistavarantoimittajamme ovat harmitelleet verkosta ostetun ruoan pientä menekkiä. Nyt palvelun kysyntä on räjähtänyt. Mahdollisuus tilata tuotteet kotiinkuljetettuna säästää heräteostoksilta eikä tarvitse lähteä aikaa syövälle kauppareissulle.
Ulkoilu – Suomi on ulkoilua harrastavan paratiisi. Aikaa on jäänyt enemmän, joten myös ulkoilulle on tilaa. Esimerkiksi armeijavarusteita myyvän Varustelekan kaupankäynti on kasvanut. Varusteet menevät pääasiassa ulkoilukäyttöön.
Kotimaan matkailu – Kotimaassakin riittää matkailtavaa. Suomalaiset eivät lähde tänä vuonna lomalle neidon ulkopuolelle. Itsekin olen ajatellut suunnata Saimaalle mökkeilemään. Positiivinen vaikutus kansantalouteen.
Työtehtävien tehokkuus – Ne tehtävät, jotka meilläkin tuntuivat aiemmin vieneen paljon aikaa, ovat tehostuneet. Messut ja muut tapahtumat asiakasvierailuneen ovat vieneet resursseja ja ovat lisäksi kulueränä suuri. Tekeminen on suoraviivaistunut.
Epäsäännölliset unirytmit – Lapset ovat kotona. Monella on siirtynyt keskittymistä vaativat työtehtävät pikkutunneille ja viikonlopulle. Tämän päivän työtä on mahdollista tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Olisiko jo aika tarkistaa mikä on virka-aika?
Ystävällisin terveisin,
Jarkko Lohilahti
Founder, CEO – Maker3D
+358102355140
